Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Vantaan nykyisessä strategiassa tiivistyville radanseuduille on annettu suuri painoarvo. Tiivistyminen tukee ekologisesti kestävää siirtymää, mutta se on toteutettava myös sosiaalisesti hyväksyttävästi ja elinvoima mielessä. Tässä yhtälössä meidän on huomioitava nykyiset asukkaat ja heidän toiveensa sekä Vantaan pitkäaikainen veropohjan kehitys. Vain niiden huomioimisella voimme saavuttaa laadukasta tiivistymistä.
Vantaa ei ole pääkaupunkiseudun ainoa kunta ja meidän tulee huolehtia, ettemme kanna tulevaisuudessakaan muiden kuntien taakkaa.
Muistettavaa on myös, että jokainen uusi vapaarahoitteinen laatuasunto vapauttaa myös vanhaa asuntokantaa muiden käyttöön. Kaavoitus ja tonttien luovutus tuleekin sitoa sosioekonomisesti vahvaan kaupunkikehitykseen. Luomalla markkinaehtoisesti vetovoimaisia keskuksia voimme saavuttaa sen hyvin.
Koulut ja nuoriso on nostettava prioriteetiksi Vantaalla. Tämä koskee kaupungin kaikkia osa-alueita. Opetuksessa se tarkoittaa erityistarpeiden riittävää huomioimista sekä erityisesti ennaltaehkäisyä. Rakennusten osalta puolesta tehokasta kiinteistökannan hallintaa ja sisäilmaongelmien välttämistä. Kouluissa on myös huomioitava paremmin alueelliset erot.
Koulujen oppilaaksiottoalueet ja kouluympäristöt on huomioitava paremmin kaupunkisuunnittelussa. Kaupunginosien väestökehitystä on pyrittävä ohjaamaan maankäytöllä sellaiseen suuntaan, jossa koulujen väestödemografia tasoittuu ja integraatio voidaan hoitaa hallitusti. Kaikkien etu on, että saamme myös maahanmuuttajat koulutusjärjestelmään ja myöhemmin työelämään kiinni.
Lähikoulu on myös kaikkien subjektiivinen oikeus ja painotetut luokat kuuluvat terveeseen kaupunkiin.
Kerrostalo ei voi Vantaalla tarkoittaa vain korkeita tornitaloja. Ne ovat toki tärkeitä maamerkkejä, mutta niiden lisäksi tulee olla tarjolla riittävästi monipuolista kerrostalotuotantoa: pienkerrostaloja, lamellitaloja sekä myös tiivistä rivitalo- tai townhouse-asumista kerrostalojen lomassa. Lisäksi pientaloja tulee mahdollisuuksien mukaan sekoittaa myös tiiviimpiinkin kaupunginosiin.
Luodaan myös eri radanvarsikeskuksille oma identiteetti. Kaikkien keskusten ei täydy olla samanlaisia. Joihinkin sopivat korkeat tornit, toisiin vehreämpi ja väljempi asuminen. Kokeilut ovat sallittuja.
Jokaiselle asunnon ostajaryhmälle on löydyttävä sopiva alue Vantaalta.
Radanvarsikeskuksista tulisi luoda vetovoimaisia vehreitä alueita, joissa palvelut kukoistavat. Niidenkin osalta pätee sanonta, että raha kerää rahaa. Vastaavasti huono kehitys aiheuttaa alueelle syöksykierteen, jota on vaikea torjua. Vantaan tuleekin luoda vetovoimatekijöitä, kuten liikuntapaikkoja sekä palveluita ja kaavoittaa riittävästi liiketiloja radanvarsikeskuksille. Tämän lisäksi hyvinvointialueen tulisi laajemmin panostaa palveluita eri alueille.
Radanvarsikeskusten osalta raideliikenne muodostaa tietenkin liikkumisen selkärangan. Sen lisäksi tulee myös huomioida yksityisautoilu. Se on tärkeä osa elinvoiman vahvistamisessa. Pientaloalueiden asukkaat tuovat paljon liikevaihtoa radanvarsikeskusten liikkeisiin vahvistaen näin ollen koko alueiden elinvoimaa. Täten palvelu- ja liityntäpysäkönnistä on huolehdittava ja tiivistyminen ei voi luoda keinotekoisia haittoja yksityisautoilulle. Myös kerrostalojken liittyvästä pysäköinnistä on huolehdittava (ks. Kivistön ongelmat).
Edellä mainittu huomioiden saisimme Vantaan radanvarsikeskuksille uutta positiivista virettä.