Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Pientaloasujat toimivat Vantaalla nettoveronmaksajina ja on valitettavan tyypillistä, että pientaloasujiin kohdistetaan uusia veroja tai veronluontoisia maksuja. Ensi valtuustokaudelle kohdistuu uusia lainsäädäntöhankkeita, jotka tulevat huonosti toimeenpantuna aiheuttamaan pientaloasujille kustannuksia sekä vaikeuttamaan tonttien käyttöä. Alla lueteltuna muutama tällainen lakimuutos:
Mainittakoon myös Vantaan kasvusta, että sitä ei voi mitoittaa kiinteistöverojen korotuksen varaan. Kasvu tulee toteuttaa maltilla laatu ja veropohja edellä. Tämä koskee erityisesti ratikkaan liittyvien seutujen rakentamista.
Vantaan palveluverkossa on huomioitava pientaloalueet ja niiden saaminen palveluiden piiriin. Palveluilla tarkoitetaan käytännössä päiväkoteja, kouluja, palvelutaloja, terveysasemia, kauppoja ja muita liiketiloja. Palveluverkon kehittyessä eteenpäin palveluiden karsiminen pientaloalueilta ei voi muodostua automaatioksi. Pientaloalueet toimivat käytännössä Vantaalla suurina nettoveronmaksajina ja täten myös julkiset lähipalvelut kuuluvat näille alueille. Esimerkkinä huonosta palveluverkon kehityksestä Vantaalla voidaan mainita monien pienempien päiväkotien sulkeminen ja suurempien keskittäminen yhä kauemmaksi pientaloalueilta tiiviisiin keskuksiin.
Yleisen palveluverkon lisäksi voidaan mainita julkinen liikenne. Vaikka yksityisautoilu muodostaakin pientaloalueilla pääasiallisen liikkumismuodon, tulee pientaloalueiden myös saada riittävästi vastinetta julkisesta liikenteestä. Esimerkkinä voidaan mainita HSL:n tuore runkolinjauudistus, joka heikensi selvästi esimerkiksi Silvolan pientaloalueen palveluita. Vastaavanlaisten heikennysten tulisi johtaa näillä alueille jonkinasteiseen kompensaatioon.
Vantaa on hyvin polarisoitunut kaupunginosien saavutettavuuden, liikenneyhteyksien sekä palveluiden suhteen. Esimerkkinä tällaisesta kaupunginosasta voidaan mainita vaikkapa Ylästö, jossa julkinen liikenne on korkeintaan kohtalaisella tasolla ja palvelut (Jumbo, terveysasemat, jne.) eivät sijaitse välittömästi kaupunginosassa. Tyypillistä on myös, että poikittaisliikenne toimii korkeintaan välttävästi tällaisilla seuduilla. Vastaavanlaisia alueita Vantaalta löytyy lukuisesti, kuten Vierumäki, Sotunki, Nikinmäki, jne.
Vantaa ei ole viime vuosina kuitenkaan edistänyt yksityisautoiluun liittyviä tärkeitä asioita, kuten pysäköintiä. Lisäksi katujen kunnossapito on erityisesti 80-luvun katujen osalta heikossa kunnossa. Sen sijaan investointeja on tehty runsaasti tiiviisiin radanvarsikeskuksiin ja raidehankkeisiin. Vantaan tulee huomioida yksityisautoilijat paremmin tulevaisuudessa ja julkinen liikenne ei voi olla syy leikata autoilusta:
Vanhoilla pientaloalueilla yli 3-kerroksiset kerrostalot eivät lähtökohtaisesti kuulu kaupunkikuvaan. Kaupunkikehityksestä aiheutuva tiivistäminen pientaloalueilla tulee lähtökohtaisesti toteuttaa rivitaloilla tai tiiviimmällä townhouse-ratkaisulla. Kenenkään etu ei ole sekoittaa vanhoja toimivia kaupunginosia. Tiivistämisessä tulee huomioida riittävä väljyys ja lähivirkistysalueet.
Uusien kaupunginosien tulee puolestaan sisältää tiiviin kerrostalokeskustan lisäksi paljon pientaloja ja pienkerrostaloja. Uusien ja tiivistyvien kaupunginosien osalta on tärkeää, että alueen väestödemografiaa saadaan vahvistettua. Erityisesti tiiviin townhouse-arkkitehtuurin sovittamisella kerrostaloalueiden ympärille ja lomaan voidaan huolehtia alueiden koulujen ja yleisen ilmeen kehityksestä.