Timo Lahti

Suuri osa Vantaanlaaksosta on asemakaavoitettu 70-80-luvun taitteessa. Näistä ajoista maailma on kuitenkin muuttunut paljon ja alueet ovat sekä kehittyneet, että laajentuneet omalla tavallaan tämän jälkeen. Hyvä esimerkki tällaisesta kehityksestä voidaan nähdä Vantaanlaaksossa Kauppalaivurintien ja Perkiöntien välisessä metsässä. Metsä on muodostunut paikallisten asukkaiden tärkeäksi lähivirkistysalueeksi. Kaikkien yllätykseksi keskelle metsää on kuitenkin aikanaan asemakaavoitettu toimisto- ja varastorakennusten korttelialue.

Kyseessä on tilanne, jossa on selvästi vanhentunut asemakaava. Vantaanlaaksolaisten onneksi asemakaava todettiin myös lopulta vanhentuneeksi. Lyhyellä aikavälillä voidaan sanoa, ettei asemakaavan perusteella alueelle voida sijoittaa toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta. Mitä tämä sitten tarkoittaa pitkällä aikavälillä? Kaupungin tulisi alueidenkäyttölain mukaan ryhtyä tarvittaessa asemakaavoittamaan aluetta uudestaan. Vantaan uudessa yleiskaavassa alue on osoitettu TP-alueeksi. Näin ollen alueidenkäyttölain perusteella alue tulisi lähtökohtaisesti asemakaavoittaa myös vastaamaan tätä käyttötarkoitusta. Mielestäni tämä on ollut yleiskaavoituksessa virheellinen ratkaisu ja alue olisi pitänyt osoittaa joko VL- tai AP-alueeksi.

Miten alueen kaavatilanne etenisi sitten tulevaisuudessa? Käytännössä kunnan tulisi tarvittaessakaavoittaa alue uudestaan ja huolehtia yleiskaavan riittävästä ohjausvaikutuksesta – se tarkoittaisi käytännössä sitä, että alueelle voitaisiin kaavoittaa vanhan kaavan mukaisesti monipuolista työpaikka-aluetta. Tämä voisi sisältää mm. pienteollisuutta ja liiketiloja. Molemmat toimintoja, joista voi olla pahimmassa tapauksessa huomattavaa haittaa ympäristölleen. Hyvä puoli asiassa on, että asemakaavoitus sisältää aina vuorovaikutteisuutta paikallisten asukkaiden kanssa, mikä tarkoittaisi myös mahdollisessa uudessa kaavoituksessa mahdollisten liikenne- ja meluhaittojen vaikutusten arviointia. Tästä ei kuitenkaan muodostuisi alueen asukkaille subjektiivista oikeutta.

Mitä tulisi tehdä, jotta Kauppalaivurintien ja Perkiöntien välinen metsä säilyisi myös tulevaisuudessakin ainakin suurelti eikä sinne sijoitettaisi ympäristölleen haitallista toimintaa? Paras vaihtoehto olisi kaavoittaa alue Vantaan seuraavassa yleiskaavauudistuksessa AP- tai VL-alueeksi, jolloin alueen säilyminen pientalovaltaisena alueena turvattaisiin myös tulevaisuudessa. Toinen vaihtoehto olisi tarkastella nykyisen yleiskaavan ohjausvaikutusta ja asemakaavoittaa alue suoraan VL- tai AP-alueeksi.

Näin ollen koko alueen suhteen tulisi keskipitkällä aikavälillä päästä siihen, että yleiskaavamerkintä saataisiin muutettua VL- tai AP-alueeksi. Tällä hetkellä alueella ei ole vireillä uutta asemakaavaa enkä kannata sellaisen saattamista vireille tulevaisuudessakaan nykyisen yleiskaavan mukaisena. Tilanteet saattavat kuitenkin muuttua nopeastikin. Esimerkiksi rakentamisen suhdanteiden noustessa maan kysyntä kasvaa. Vastaavasti pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ratikan mahdollinen tuleminen Vantaanlaaksontielle voisi nostaa alueen maan kysyntää merkittävästi. Alue tulisi varata mieluiten VL-käyttöön. Erityisesti kyseinen alue kytkeytyy läntisen Vantaanlaakson mahdolliseen tulevaan rakentamiseen. Tästä ei ole asemakaavaa olemassa, mutta tiedon mukaan jotain suunnitelmia viranhaltijoilla on pöytälaatikossa Vantaanlaakson länsiosan metsien (Perkiö) suhteen. Tämä tuli Perkiönmäen yhteydessä ilmi.