Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Suuri osa Vantaasta sijaitsee tavalla tai toisella lentomelualueella. Lisäksi suurten liikenneväylien, kuten Hämeenlinnanväylän, läheisyyteen aiheutuu meluhaittaa. Aina välillä esille nousee kysymys siitä, mitä tällaiselle alueelle voidaan rakentaa ja millä ehdoin? Rakentamista ohjaa tällä hetkellä rakentamislaki (ja alueidenkäyttölaki kaavoitusta).
Vantaan uudessa yleiskaavassa lento- ja liikennemelu on huomioitu vyöhykkein. Esimerkiksi L2-vyöhykkeestä on mainittu:
Alueelle ei saa sijoittaa uusia asuinalueita eikä melulle herkkiä toimintoja. Nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen on sallittu. Asuinrakennuksen ääneneristävyyden ΔL lento- ja tieliikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 dB.
Tavoitteena on, että alueiden asemakaavat uusittaisiin vastaamaan yleiskaavan melumääräyksiä. Kuitenkin, jos alueella on vanha toteutunut asemakaava, ajaa se yleiskaavan ohi, jolloin yleiskaavan määräyksiä ei tarvitse noudattaa. Näin ollen rakennuspaikan osalta tulee ensin selvittää, sijaitseeko se asemakaava-alueella, pelkällä yleiskaava-alueella ja kuuluuko se suunnittelutarvealueeseen. Sijoittamisen edellytykset edellä mainituissa tilanteissa on esitetty rakentamislain seuraavissa pykälissä:
44 § Sijoittamisen edellytykset asemakaava-alueella
45 § Sijoittamisen edellytykset muualla kuin asemakaava-alueella
46 § Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella
Esimerkiksi asemakaavoitetulle opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO) voidaan sijoittaa opetustoimintaan käytettäviä rakennuksia L2-yleiskaavamerkinnästä huolimatta. Sijoittamisen edellytysten (RakL 44 §) kannalta ei ole merkityksellistä, onko kyseessä uudis- tai korjausrakentaminen. Kummassakin tapauksessa rakentamisen tulee kuitenkin täyttää rakentamislain 36 § vaatimukset meluntorjunnasta ja ääniolosuhteista. Näiden vaatimusten täyttyminen on esitetty ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten ääniympäristöstä (796/2017).
Edellä mainittu asetus sisältää huomattavasti vaatimuksia esimerkiksi rakenteiden ja pihojen suhteen. Näin ollen etenkin pihojen osalta uudisrakentamisessa vaatimusten täyttyminen voi olla hankalaa. Huomattavaa on kuitenkin asetuksen 7 §, jossa on mainittu korjausrakentamisesta:
Rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- tai muutostyössä heikentää.
Korjausrakentaminen on täysin mahdollista asemakaavan meluvyöhykkeillä. Lisäksi muutostyöt ja laajennukset ovat tapauskohtaisesti mahdollisia. Lainsäätäjän tahtotila on ollut, ettei olemassa olevaa toimintaa tarvitse lopettaa ja kiinteistöjä voitaisiin käyttää jatkossakin. Laajennusten osalta on mahdollista parantaa olemassa olevaa tilannetta ja kokonaisuutta verrattuna lähtötilanteeseen. Lisäksi määräyksistä voidaan hakea aina poikkeamista (RakL 57 §) erityisestä syystä.
Täten voidaankin sanoa, ettei melu vaikeuta korjausrakentamista Vantaalla ja kiinteistökantaa voidaan hallita huolellisesti. Tärkeää onkin, että Vantaalla tulkitaan lakia oikein nyt ja tulevaisuudessa.