Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Tosiasia, josta ei tarvitse väitellä on, että Vantaa on kasvanut ja kasvaa tulevaisuudessakin. Viime vuosien aikana kasvu on ollut 4000 henkilön puolin ja toisin. Maankäyttöpolitiikan epäonnistuminen paljastuu kuitenkin, kun kurkistamme tarkemmin lukujen taakse. Aluksi sanottakoon, että vain 16 % tulee luonnollisesta väestönkasvusta – Vantaan kasvu kiteytyy siis oleellisesti muuttoliikkeeseen. Pelottavaa tilastoissa on kotimaan nettomuutto.
Vuoden 2023 aikana kotimaan nettomuutto oli -897 henkilöä!
Vantaa on tällä hetkellä kierteessä, jossa Vantaalle muutetaan ulkomailta massiivisesti (4791 hlö, 2023), mutta kotimaan sisäisesti täältä suorastaan karataan pois. Erityisesti Vantaalta on paljon muuttajia Helsingin seudun kehysalueelle. Näitä ovat mm. Tuusula, Kerava ja Nurmijärvi. Voidaankin hyvin kysyä, muuttavatko vantaalaiset sinne asumaan ahtaisiin kerrostaloihin? Todellisuus lienee, että vantaalaisen vaurastuttua, muuttaa hän sitten kehyskuntiin väljemmille vesille pientaloon. Tässä yhtälössä Vantaa jää ikuisen kasvattajan ja maksajan rooliin.
Maankäytön puolesta Vantaan tulisi tehdä kaikkensa, jotta täältä löytyisi riittävästi houkuttelevia pientalotontteja – eri käyttötarkoituksiin. On selvää, että ratikanvarsi tullaan rakentamaan pääosin täyteen tiiviitä keskuksia. Maankäytössä tulee kuitenkin lisätä rohkeuden tasoa pientalojen osalta. On toiveajattelua, että Vantaan talous käännettäisiin massiivisella kerrostalorakentamisella. Tähän ei pelkästään Rauhalanlaakso ja Katrineberg riitä. Nyt tavoitteeksi tulisi ottaa kotimaan nettomuuton kääntäminen selvästi positiiviseksi seuraavan valtuustokauden aikana.
Radanvarsikeskusten rakentaminen tulee tehdä maltilla laatu edellä ja pientaloalueita tulee etsiä ja kehittää jatkuvasti lisää. Pientaloasukkaat ovat Vantaan elinvoiman selkäranka.