Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Diplomi-insinööri, rakennusvalvontapäällikkö
Martinkyläntien viereen merkitty viheryhteysalue. Martinlaakson kehitys tarvitsisi kerrostalorakentamisen lisäksi tiivistä pientalorakentamista, joka tukisi alueen sosioekonomista kehitystä. Laajakorventien luoteispuolelle voitaisiin sijoittaa Laajakorventien mukaisesti 150-200 henkilölle townhouse-tyyppistä asumista. Kysyntä näille asunnoille olisi taattua ja alueen kehityksen kannalta tärkeää. Ongelmaksi muodostuu viherkaistan leveys, joka vähenisi 50 metristä 25 metriin. Näin ollen jää epäselväksi, estääkö viheryhteysalue tämänlaisen asemakaavoituksen. Martinlaakson kehityksen kannalta olisi tärkeää saada alueen ympäristöön pientaloasumista tasapainoittamaan tuettua asuinkerrostalorakentamista.
Mahdollisuus: pientaloasumista alueelle 150-200 hlö
Alue tulisi yksinkertaisesti muuttaa yleiskaavassa VL-alueeksi, kuten moottoritien toisella puolella Pöyryniityn alueella on tehty. Alue ei millään tavalla sovi nykyiseen yleiskaavan mukaiseen käyttöönsä eikä sinne voida liikennemelun vuoksi käytännössä sijoittaa asumistakaan järkevästi. Lisäksi kyseisen alueen maapohja on niin huonolaatuista ja topografia hankalaa, että sen käyttäminen rakentamiseen olisi ylipäätänsä hyvin kallista. Alueelta torpattiin jo yksi varastohanke eikä sinne uutta kaivata tulevaisuudessakaan. Myös yleiskaavan tielinjaus tulisi muuttaa nykyisen mukaiseksi mahdollisuuksien mukaan
Mahdollisuus: lähivirkistysalueiden turvaaminen Vantaanlaakson täydentyessä
Yleiskaavassa kestävän kasvun vyöhykkeet on osoitettu mekaanisesti tietylle etäisyydelle juna-asemista. Tälle alueelle länsi-Vantaalla jäävät niin Kivimäen pientaloalueen länsiosa kuin Jokiuoman puiston pientaloalueen länsiosakin. Molemmat ovat rakentuneita alueita, joille on muodostunut oma pientaloidentiteetti, ja jotka vahvistavat koko alueen väestödemografiaa. Alueet tulisi poistaa kestävän kasvun vyöhykemerkinnästä ja niillä tapahtuvaa mahdollista tulevaa täydennysrakentamista tulisi ohjata rivitalo- ja townhouse-tyyppisellä rakentamisella, ei kestävän kasvun -periaatteen mukaisilla kerrostaloilla.
Mahdollisuus: koko alueen vetovoiman vahvistaminen ja nykyisten alueiden turvaaminen
Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei voida sijoittaa herkkää toimintaa eikä uusia asuinalueita. Nykyisten asuinalueiden täydennysrakentaminen on kuitenkin sallittu. Nykyinen määräyksen muotoilu on jo Vantaanlaakson osalta johtanut palveluiden heikentämiseen sillä perusteella, ettei niitä voi sijoittaa L2-alueelle. Määräystä tulisi selkeyttää niin, että täydennysrakentamisen suhteen voidaan sijoittaa myös herkkää toimintaa ja sijoittamisessa tulisi huomioida lentomelu rakenteellisesti. Näin ollen määräys ei näivettäisi nykyisiä kaupunginosia, jotka sijaitsevat L2-alueella.
Mahdollisuus: kaupunginosien palveluiden vahvistaminen
Martinkyläntien pohjoispuolelle kehäradan länsipuolelle on aikanaan muodostunut pientaloasumista. Näillä näkymin pientaloasuminen ei ole alueelta mihinkään katoamassa. Koko alue on kuitenkin osoitettu monipuoliseksi työpaikka-alueeksi. Näin ollen yleiskaava ohjaa alueen muuttumista teollisuus- ja liikekäyttöön. Martinlaakson kasvupaineiden osalta alue soveltuisi kuitenkin hyvin pientaloasumiseen. Mielestäni Tyttökummun ympäristöstä tulisi kartoittaa ne alueet, joihin pientaloasumista voitaisiin laajentaa ja yleiskaava tulisi näiltä osin muuttaa AP-merkinnäksi. Alueen hajanaisen omistuksen vuoksi ei ole realistista, että koko Tyttökummun alue muuttuisi TP-alueeksi.
Mahdollisuus: pientaloasumista 100-200 henkilölle
