Miksi asuntojen pohjaratkaisut ovat tärkeä asia?
Erityisesti vuokra-asuntojen osalta vaikuttaa asunnon sijainti ja pohja asunnon markkina-arvoon. Markkina-arvo puolestaan määrittää potentiaalisen asukkaan veronmaksukyvyn. Haluttuihin vuokra-asuntoihin muuttavat keskituloiset asukkaat, hyljeksittyihin puolestaan vaikeasti työllistyvät palveluita tarvitsevat yksilöt. Valita tapahtuu siis sen perusteella, haluammeko kasvattaa kunnallisverotuloja vai palvelujentarvetta. Kokoomuksen osalta näistä ensimmäinen on tietenkin itsestäänselvyys.
Vuokra-asuntojen markkina-arvon osalta Vantaa on makrosijainnin osalta jo lähtökohtaisesti takamatkalla verrattuna Espooseen ja Helsinkiin. Voimme panostaa käytännössä vain mikrosijaintiin sekä asuntojen pohjaratkaisuihin. Esimerkiksi ratikan lähialueet tulevat olemaan makrosijainnin osalta haluttuja alueita. Sen sijaan syvät koppimaiset käytäväasunnot eivät yksinkertaisesti houkuttele maksavia asukkaita Vantaalle. Niihin saamme asumaan ne yksilöt, jotka jäävät pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilta yli – ja joihin kohdistuu kaikista suurin palvelutarve. Mielestäni Vantaa ei voi kantaa muiden pääkaupunkiseutujen taakkaa.
Asuntosuunnittelulla pitäisi tavoitella veronmaksukykyisiä asukkaita muista kunnista sen sijaan, että se houkuttelisi huonosti työllistyviä uusia asukkaita.
Lupajaoston käsitellyistä rakentamisluvista voi nähdä hyvin suunniteltujen pohjien ja koppiasuntojen eron:
- Lupajaosto 17.3.2026 § 12: koppiasuntojen oppikirjaesimerkki.
- Lupajaosto 17.3.2026 § 13: erittäin laadukkaita asuntopohjia.
Suosittelen tutustumaan näiden myönnettyjen lupien asuntopohjiin, ne havainnollistavat ilmiön suoraan. Valitettavasti lupajaoston toimivaltaan ei kuulu asuntopohjiin vaikuttaminen, jos se täyttää rakentamisen määräykset.
Mitä toimenpiteitä tulisi sitten tehdä, jotta houkuttelisimme huonosti työllistyvien asukkaiden sijaan keskituloisia asukkaita pääkaupunkiseudun kilpajuoksussa:
- tuetun asumisen vähentäminen ja omistusasumisen kasvattaminen,
- asuntopohjien ohjaaminen maankäyttö- tai tontinluovutussopimuksilla ja
- runkosyvyyden kaventaminen kaavoituksessa.
Näistä kaksi ensimmäistä kuuluvat pääsiassa kaupunginhallituksen vastuulle. Jälkimmäinen puolesta kuuluu kaupunkiympäristölautakuntaan, jossa tulen vaikuttamaan parempien pohjien puolesta tulevaisuudessa.
