Liittyykö kerrostalojen määrä jollain tavalla asukkaiden keskimääräisiin tuloihin? Se on kysymys, jota olen pitkään pohtinut. Vastauksia lähdin etsimään tällä kertaa Vantaan tilastoaineistosta.
Ensin kuitenkin muutama perusasia: korrelaatio ei kerro kausaliteettia. Toisin sanoen emme voi päätellä johtuuko tulotaso kerrostaloista vai kerrostalot tulotasoista. Voimme vain todeta, että ne esiintyvät samoilla alueilla. Emme voi sanoa suoraan mitä tulotasoa varten kerrostalo rakennettiin. Myöskään ei voida käyttämästäni aineisosta yksilöidä yksittäisten asukkaiden tulotasoja.
Käyttämäni aineisto:
- Keskimääräiset valtionverojen alaiset tulot tulonsaajaa kohti: Tilastokeskus
- Asuinrakennustyyppien suhde: Vantaa Matti-järjestelmä
Mitä tilastot sanovat?
- Korjattu selitysaste R2 = 0,64 (64 %)
- Korrelaatiokerroin -1539 € / 10 %-yks
- Tilastollisesti merkitsevä 95 %:n luottamusväli
Aineistosta löydetty yhteys tarkoittaa siis, että kerrostalojen osuuden kasvaessa 10 %-yksiköllä, laskee kaupunginosan tulotaso 1539 € tulonsaajaa kohti. Sama voidaan myös todeta graafisesta kuvaajasta nopeasti. Lähtökohtaisesti kerrostalojen suuri suhteellinen osuus laskee selvästi tulotasoa.
Samalla voidaan myös tarkastella tuloksia siitä näkökulmasta, että selitysaste on vain 0,64. Näin ollen yksittäisen kaupunginosan tulotasoa ei voida ennustaa hyvin tarkasti kerrostalojen suhteellisen osuuden perusteella. Esimerkiksi Tammisto toimii positiivisena yllättäjän ja ei noudata lainkaan yhden muuttujan ennustetta. Isossa kuvassa kuitenkin yhteys nähdään.
Vantaan aineistossa kerrostalojen osuus on yhteydessä kaupunginosan tulotasoon.
Lopuksi myös muistutus. Tulotasosta ei voida päätellä nettoveronmaksajia suoraan, se yhtälö on monimutkainen. Palataan tähän dilemmaan ja kaupunginosakohtaisiin analyyseihin myöhemmin.
